Noin viimeisten 20 vuoden aikana teknologia on tunkeutunut lähes kaikille elämämme osa-alueille. Laajakaistan, älypuhelinten ja kannettavan teknologian yleistyminen on muuttanut tapaamme viestiä, käyttää tietoa sekä työskennellä ja oppia.
Vaikka monet näistä muutoksista ovat epäilemättä myönteisiä, yhä useammat tutkimustulokset osoittavat, ettei näin aina ole. Kuten tässä artikkelissa tarkastelemme, tutkijat alkavat kyseenalaistaa teknologiaan tukeutumisen lisääntymistä luokkahuoneissa.
Viimeisten 10–15 vuoden aikana kouluissa on siirrytty vähitellen paperipohjaisista oppimateriaaleista digitaalisiin ja verkossa käytettäviin materiaaleihin. Muutos kiihtyi nopeasti pandemian aikana, jolloin lähes kaikki koulut siirsivät oppitunnit verkkoon. Tutkimukset ovat osoittaneet, että lisääntyvä riippuvuus digitaalisista menetelmistä ja resursseista saattaa heikentää oppilaiden kykyä oppia ja muistaa tietoa. Myös digitaalisen teknologian vaikutuksista mielenterveyteen ollaan yhä huolestuneempia.
Digitaaliset ja paperipohjaiset materiaalit: oppiminen
Vuonna 2018 israelilaiset ja espanjalaiset tutkijat tarkastelivat 54 tutkimusta, joihin osallistui yli 171 000 lukijaa ja joissa verrattiin digitaalisen ja painetun tekstin lukemista. He havaitsivat, että tekstin ymmärtäminen oli yleisesti parempaa, kun ihmiset lukivat painettuja eivätkä digitaalisia tekstejä.[1]
Samoin tutkimuksessa, johon osallistui miljoonia lukiolaisia Organisation for Economic Cooperation and Development (OECD) -järjestön 36 jäsenmaasta, havaittiin, että paljon tietokoneita koulussa käyttävät oppilaat ”suoriutuvat huomattavasti heikommin useimmissa oppimistuloksissa, vaikka sosiaalinen tausta ja opiskelijoiden demografiset tekijät otetaan huomioon”. Sama tutkimus osoitti myös, että neljännen luokan oppilailla (noin 9–10-vuotiailla), ”jotka käyttivät tabletteja kaikilla tai lähes kaikilla oppitunneillaan, lukemisen tulokset olivat keskimäärin 14 pistettä heikompia kuin niillä, jotka eivät koskaan käyttäneet tabletteja – ero vastasi kokonaista kouluvuotta”.[2]
Patricia Alexander on yhdysvaltalaisen Marylandin yliopiston psykologi, joka tutkii oppimista. Hän on havainnut, että vaikka oppilaat uskovat oppivansa enemmän lukiessaan verkossa, testit osoittavat heidän oppivan todellisuudessa vähemmän kuin painettua tekstiä lukiessaan. Osa ongelmasta voidaan selittää sillä nopeudella, jolla yleensä luemme tekstiä näytöltä, sillä suuri osa näkemästämme tekstistä on helposti ymmärrettäviä tekstiviestejä tai sosiaalisen median julkaisuja. Kun näytöltä luetaan monimutkaisempaa tietoa, joka vaatii enemmän keskittymistä ja ajattelua, ihmisillä on kuitenkin edelleen taipumus silmäillä sitä sen sijaan, että he lukisivat sen kunnolla.[3]
Verkossa lukeminen kannustaa meitä lukemaan nopeasti, ja siihen liittyy yleensä myös vierittäminen, mikä voi vaikeuttaa aivojen muodostamien muistamista helpottavien mielikuvakarttojen syntymistä. Painettua kirjaa lukiessa on esimerkiksi helppo tietää suurin piirtein, millä sivulla on, mutta näytöllä olevaa tekstiä vieritettäessä se on paljon vaikeampaa. Lisäksi vuonna 2019 julkaistu pieni tutkimus osoitti, että aivojen on vaikea muodostaa mielikuvakarttoja muulloinkin kuin vieritettäessä: kun 50 osallistujan ryhmää pyydettiin lukemaan 28-sivuinen tarina, osa luki painetun version ja muut sähköisen kirjan. Painettua versiota lukeneet ymmärsivät juonen kronologian paremmin kuin digitaalista versiota lukeneet.[4]
Paperipohjaisten oppimateriaalien hyödyt eivät rajoitu lukemiseen. Myös paperille kirjoittaminen näppäimistöllä kirjoittamisen sijaan voi tuottaa parempia tuloksia. Vuonna 2014 tehdyssä tutkimuksessa [5] verrattiin käsin luentomuistiinpanoja tehneiden oppilaiden tuloksia niiden oppilaiden tuloksiin, jotka tekivät muistiinpanonsa kannettavalla tietokoneella. Kun oppilaiden tietämystä testattiin, he saivat kerrata muistiinpanojaan 10 minuutin ajan ennen koetta. ”Käsin muistiinpanoja tehneet suoriutuivat paremmin sekä faktatietoa että käsitteitä koskevissa kysymyksissä.”
Tutkimuksen tekijät päättelivät, että ”kannettavan tietokoneen käyttö voi heikentää suoriutumista koulutusta koskevissa arvioinneissa, vaikka – tai ehkä erityisesti silloin, kun – tietokonetta käytetään sen tarkoitettuun tehtävään eli muistiinpanojen tekemisen helpottamiseen… Tästä syystä kannettavien tietokoneiden käyttöön luokkahuoneissa tulisi suhtautua terveellä varovaisuudella. Suosiostaan huolimatta kannettavat tietokoneet saattavat aiheuttaa luokkahuoneissa enemmän haittaa kuin hyötyä.”
Yksi huomattavimmista eroista painetun aineiston ja näytöltä lukemisen välillä ovat häiriötekijät. Kun luemme näytöltä, olemme useimmiten yhteydessä muihin palveluihin, joista saapuu sosiaalisen median ilmoituksia, sähköposteja ja tekstiviestejä koskevia ponnahdusikkunoita ja äänimerkkejä. Kaikki nämä vievät huomiomme ja katkaisevat keskittymisemme. Tämä voi olla ongelma myös kouluissa koulun käytännöistä riippuen, erityisesti silloin, kun teknisesti taitavat oppilaat osaavat kiertää palomuureja ja muita rajoituksia.
Digitaaliset ja paperipohjaiset materiaalit: mielenterveys
Digitaalisten laitteiden vaikutuksista mielenterveyteen ollaan yhä huolestuneempia, mukaan lukien ahdistuneisuuden ja masennuksen yleistyminen. Koska oppilaat käyttävät laitteita nykyään sekä koulussa että sen ulkopuolella, niiden aiheuttamasta jatkuvasta ärsyketulvasta on vain vähän hengähdystaukoja. Sen lisäksi, että paperipohjaiset oppimateriaalit tarjoavat kognitiivisia hyötyjä, ne tarjoavat kipeästi tarvittavan tauon digitaalisesta maailmasta.
Washingtonin yliopiston tutkijoiden tekemässä tutkimuksessa havaittiin, että paperipohjaisia kalentereita käyttäneillä oppilailla oli pienempi todennäköisyys kokea ahdistuneisuuden ja masennuksen oireita kuin digitaalisia kalentereita käyttäneillä. Vuonna 2017 julkaistuun tutkimukseen osallistui 264 perustutkinto-opiskelijaa, jotka jaettiin sattumanvaraisesti käyttämään joko paperipohjaista tai digitaalista kalenteria. Tutkijat havaitsivat, että paperipohjaista kalenteria käyttäneet opiskelijat ilmoittivat kokeneensa vähemmän ahdistuneisuutta ja masennusta kuin digitaalista kalenteria käyttäneet.
Digitaalisten laitteiden kielteiset vaikutukset eivät rajoitu niiden päiväaikaiseen käyttöön. Myös näiden laitteiden lähettämä sininen valo vaikuttaa unen laatuun. Los Angelesissa sijaitsevan Kalifornian yliopiston tutkijoiden tekemässä tutkimuksessa havaittiin, että tabletilta lukeneilla kesti kauemmin nukahtaa, heidän REM-unensa oli lyhyempää ja he tunsivat olonsa aamulla vähemmän levänneeksi kuin paperikirjaa lukeneet.[6]
Huonolaatuinen uni voi aiheuttaa monenlaisia kielteisiä terveysvaikutuksia. Sen lisäksi, että huono uni vaikuttaa henkiseen hyvinvointiin, se lisää myös lihavuuden, diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien riskiä.
Yhteenveto
Edellä mainitut ovat vain muutamia esimerkkejä kasvavasta tutkimusnäytöstä, joka viittaa siihen, että paperipohjaisten oppimateriaalien poistaminen voi heikentää oppilaiden kykyä oppia ja muistaa tietoa sekä heidän yleistä hyvinvointiaan.
Verrattuna ihmisten paperin käyttöön opetusvälineenä digitaaliset ja verkossa käytettävät työkalut ovat vielä hyvin varhaisessa kehitysvaiheessa, ja niiden hyvistä ja huonoista vaikutuksista elämäämme tarvitaan yhä paljon tutkimusta. Siksi meidän on kyseenalaistettava paperipohjaisista digitaalisiin ja verkossa käytettäviin oppimateriaaleihin siirtymisen nopeus – ja jatkuminen.
Lähteet
- https://www.snexplores.org/article/learn-comprehension-reading-digital-screen-paper
- https://www.technologyreview.com/2019/12/19/131155/classroom-technology-holding-students-back-edtech-kids-education/
- https://www.snexplores.org/article/learn-comprehension-reading-digital-screen-paper
- https://www.tutordoctor.co.uk/blog/2022/january/why-paper-based-learning-is-an-important-part-of/
- https://journalistsresource.org/education/longhand-versus-laptop-note-taking/
- https://www.bbc.co.uk/news/health-30574260
American Latina
Brazil
Czech
Finnish
France
Germany
Italy
Norway
North America
Polish
Portugal
South Africa
Swedish
Spanish
United Kingdom 






