Kun opiskelijat valmistautuvat muuttamaan pois kotoa opiskelemaan korkeakouluun tai yliopistoon, tarkastelemme painetuista oppikirjoista oppimisen hyötyjä.
Juuri nyt vanhemmat ympäri maata kiertävät IKEA:n käytäviä ja etsivät lapselleen täydellistä aterinsettiä tai ihanteellista tyynyä tämän valmistautuessa muuttamaan pois kotoa opiskelemaan korkeakouluun tai yliopistoon. Perheautot täyttyvät puolikkaan kodin tavaroista ja vaatteista, jotka ovat valmiina uuteen elämään uusine ystävineen, läpi yön jatkuvine juhlineen ja taukoamattomine Deliveroo-tilauksineen. Ai niin, ja opiskeluunkin tarvitaan jotain.
Kun uuden elämän alkuinnostus lopulta laantuu, opiskelijoiden on pohdittava, miten he järjestävät opiskelunsa – miten he tekevät muistiinpanoja luennoilla tai oppitunneilla, miten he jäsentävät muistiinpanonsa ja lopulta, miten he kertaavat tentteihin. Monet kuuntelevat luennoitsijaa kannettavan tietokoneen ääressä sormet näppäimistön yllä valmiina kirjoittamaan, kun taas toisilla on käytössään vain yksinkertainen A4-kokoinen lehtiö ja Biro-kynä.
Jokaisella opiskelijalla on omat mieltymyksensä, ja paperin käyttämiseen liittyy useita ympäristöhyötyjä, mutta kumpi menetelmä on oikeasti parempi oppimisen kannalta?
Innostava kokemus
Norwegian University of Science and Technology -yliopiston kahden psykologian tutkijan tämän vuoden alussa julkaisema tutkimusartikkeli asettui vahvasti paperin kannalle. Tutkijat pyysivät 36 opiskelijaa kirjoittamaan muistiin satunnaisesti valittuja sanoja Pictionary-pelistä samalla, kun heillä oli päässään monimutkainen anturijärjestelmä.
Tutkijat halusivat selvittää, liittyikö käsin kirjoittamiseen vai näppäimistöllä kirjoittamiseen enemmän yhteyksiä aivojen eri puoliskojen välillä – mikä korreloi oppimisen ja muistin kanssa. He havaitsivat, että ”aina kun käsinkirjoitusliikkeet sisällytetään oppimisstrategiaan, suurempi osa aivoista aktivoituu, mikä johtaa monimutkaisempien hermoverkkoyhteyksien muodostumiseen.”
Tämä tieteellinen näyttö Paperipohjaisen oppimisen opetuksellisesta arvosta liittyy useisiin muihin tutkimusraportteihin, joissa painettuna lukemisen on osoitettu vaikuttavan myönteisesti luetun ymmärtämiseen, lukutaitoon ja muistin säilymiseen. Opiskelijalle merkittävä etu on myös lukemisen ja muistiinpanojen tekemisen aikana koettujen häiriötekijöiden vähäisempi määrä. Lisäksi paperi tarjoaa kipeästi kaivatun tauon digitaalisesta maailmasta.
Elinikäinen oppiminen paperilla
Kaikki paperin käytön edut näyttöruutuihin verrattuna eivät tietenkään rajoitu vain opiskelijoihin. Monet yritykset alkavat ymmärtää pelkästään paperilla pidettävien kokousten hyödyt, sillä näyttöjen puuttuminen lisää osallistumista ja keskittymistä. Suurin ero voidaan kuitenkin saada aikaan koulutuksessa tarjoamalla opiskelijoille paperia, jolle kirjoittaa ja josta oppia, iästä riippumatta.
”Katsomme, että lapsille on jo varhaisessa iässä tarjottava koulussa mahdollisuuksia käsinkirjoitukseen, jotta voidaan luoda hermosolujen yhteyksien muodostumismallit, jotka tarjoavat aivoille ihanteelliset edellytykset oppimiselle”, norjalaistutkimuksessa todetaan. ”Vaikka käsinkirjoituksen harjoittamista koulussa on erittäin tärkeää jatkaa, on myös tärkeää pysyä mukana jatkuvasti kehittyvässä teknologiassa. Siksi sekä opettajien että opiskelijoiden tulisi olla tietoisia siitä, millä käytännöllä on paras oppimisvaikutus missäkin tilanteessa, esimerkiksi luentomuistiinpanoja tehtäessä tai esseetä kirjoitettaessa.”
Uuden paistinpannun, vedenkeittimen ja parasetamolipakkauksen lisäksi opiskelijan hankintalistaan kannattaa siis lisätä tasainen paperivarasto.
Norwegian University of Science and Technology -yliopiston tutkimusartikkeliin voi tutustua osoitteessa: frontiersin.org\/journals\/psychology\/articles\/10.3389\/fpsyg.2023.1219945\/full
American Latina
Brazil
Czech
Finnish
France
Germany
Italy
Norway
North America
Polish
Portugal
South Africa
Swedish
Spanish
United Kingdom 






