Lehdistötiedote: 13.12.2023
OECD:n hiljattain julkistamien vuoden 2022 kansainvälisen opiskelijaarvioinnin (PISA) tulosten perusteella Intergraf julkaisi lausunnon, jossa se kehottaa tasapainoiseen lähestymistapaan koulutuksessa ja korostaa painettujen materiaalien säilyttämisen tärkeyttä oppimisprosessissa.
PISA 2022 -tulokset osoittavat oppilaiden lukusuoritusten heikentyneen merkittävästi: OECD-maissa tulokset laskivat 10 pistettä.
Kyseessä on huomattava pudotus, joka vastaa puolen vuoden oppimäärää lukemisessa. Lasku on PISA-arviointien historian ennennäkemätön, sillä OECD-maiden keskimääräinen pistemäärä ei ole koskaan muuttunut lukemisessa yli viittä pistettä peräkkäisten arviointien välillä. Vaikka COVID-19-pandemia näyttää vaikuttaneen laskuun, kehityssuuntaa koskeva analyysi paljastaa lukusuoritusten heikentyneen jo ennen pandemiaa, mikä viittaa pitkäaikaiseen ongelmaan.
PISA 2022 -tulosten mukaan Singapore, Irlanti, Japani, Korea, Kiinan Taipei ja Viro saavuttavat parhaat tulokset lukemisessa, kun taas useat Euroopan maat, kuten Slovenia, Alankomaat, Slovakia, Malta, Serbia, Islanti, Kreikka, Romania ja Kypros, suoriutuvat tilastollisesti merkitsevästi OECD-maiden keskiarvoa heikommin. Useimpien Euroopan maiden tulokset ovat lähellä OECD-maiden keskiarvoa, ja Yhdistynyt kuningaskunta, Suomi, Tanska, Puola, Tšekki, Ruotsi, Sveitsi ja Italia suoriutuvat keskiarvoa paremmin. Ennennäkemättömiä suoritusten laskuja tapahtui kuitenkin Norjassa, Alankomaissa, Puolassa, Suomessa, Sloveniassa, Saksassa, Espanjassa, Ruotsissa, Kreikassa, Ranskassa ja Islannissa. Keskimäärin 26 prosenttia OECD-maiden oppilaista luokitellaan lukemisessa heikosti suoriutuviksi.
Aiemmat tiedot osoittavat, että 68 prosentilla OECD-maiden oppilaista on puutteelliset tai olemattomat digitaaliset navigointitaidot (PISA 2018), kun taas juuri julkaistun arvioinnin mukaan digitaalisten laitteiden kohtuullinen käyttö liittyy parempaan koulumenestykseen ja liiallinen käyttö tai väärinkäyttö heikompiin arvosanoihin. Lisäksi on kiinnostavaa huomata, että 45 prosenttia oppilaista kokee ahdistusta ilman digitaalisia laitteitaan, mikä vaikuttaa elämäntyytyväisyyteen ja stressinsietokykyyn. Huomionarvoista on myös, että digitaalisten laitteiden käyttäminen oppimiseen yli seitsemän tuntia päivässä liittyy heikompiin matematiikan tuloksiin (vaikutuksista lukemiseen ei ole annettu tietoa).
Euroopan komission Brysselissä järjestämässä graafisen alan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun viimeisimmässä kokouksessa Stavangerin yliopiston lukukeskuksen professori Anne Mangen korosti painettujen pitkien, lineaaristen tekstien lukemisen ja parempien lukutaitojen välistä vahvaa yhteyttä.
Lisäksi hän käsitteli näyttöjen haitallisia vaikutuksia luetun ymmärtämiseen erityisesti tietotekstien yhteydessä. Näitä havaintoja tukevat 54 kokeen¹ tulokset. Kokeisiin osallistui yli 170 000 henkilöä, ja ne osoittivat johdonmukaisesti paperipohjaisen lukemisen merkittävän edun erityisesti tietoteksteissä.
Tutkimukset (Delgado ym. 2018; PISA 2022) viittaavat siihen, että digitaaliset ympäristöt soveltuvat huonommin syvällisen ymmärtämisen edistämiseen, kun taas paperipohjaisesta lukemisesta on enemmän hyötyä tilanteissa, jotka edellyttävät suurempaa henkistä ponnistelua, kuten aikapaineen alaisena lukemisessa tai monimutkaisten tekstien käsittelyssä. Lisäksi näytöltä lukeminen johtaa yleensä nopeaan ja pinnalliseen prosessointiin, kun taas painettuna lukeminen tukee paremmin syvällistä lukemista, etenkin pidempien ja monimutkaisempien tekstien kohdalla. Tutkimukset osoittavat näin ollen runsaan digitaalisen lukemisen ja yleisten lukutaitojen välillä olevan kielteisen yhteyden. Intergraf kehottaa tarkastelemaan laajemmin digitaalisten laitteiden vaikutuksia ymmärtämiseen ja taitojen kehittymiseen.
Kun otetaan huomioon koulutuksen liialliseen digitalisaatioon liittyvät huolet perustavanlaatuisten lukutaitojen heikkenemisestä, Intergraf tukee vahvasti Ruotsin hiljattain käynnistämää aloitetta siirtää koulutuksen painopiste digitaalisista laitteista painettuihin oppikirjoihin. Vaikka ruotsalaiset oppilaat suoriutuvat edelleen lukemisessa Euroopan keskiarvoa paremmin, vuosina 2016–2021 havaittu heikkeneminen on johtanut opetusmenetelmien uudelleenarviointiin. Ruotsi on osoittanut vuonna 2023 noin 650 miljoonaa Ruotsin kruunua (yli 55 miljoonaa euroa) painettuihin koulukirjoihin ja vuonna 2024 500 miljoonaa Ruotsin kruunua (42,5 miljoonaa euroa). Tavoitteena on tarjota alakouluissa jokaiselle oppilaalle yksi kirja oppiainetta kohden.
Lukutaito on edelleen yksi nyky-yhteiskunnan tärkeimmistä pilareista. Sen varmistaminen, että nuoret osaavat lukea hyvin ja ymmärtää ympäröivää maailmaa, on edellytys heidän osallistumiselleen demokraattisiin yhteiskuntiimme.
Kun otetaan huomioon lukutaidon, matematiikan ja luonnontieteiden osaamisen ennennäkemätön heikkeneminen sekä tarve turvata Euroopan koulutusjärjestelmät tulevaisuutta varten, Intergraf suosittelee vahvasti harkittua lähestymistapaa ja tutkimukseen perustuvaa päätöksentekoa, kun koulutuksessa valitaan digitaalisten ja painettujen materiaalien välillä. On ratkaisevan tärkeää löytää tasapaino painettujen ja digitaalisten materiaalien välille ottaen huomioon kummankin vahvuudet ja heikkoudet. Koska painettu materiaali tarjoaa selkeitä etuja keskittymisen, ymmärtämisen, muistamisen ja syvällisen lukutaidon kehittämisen kannalta, painetut kirjat on olennaista tunnustaa koulujen koulutuksen kiinteäksi ja pysyväksi osaksi.
Lähde:
- Pablo Delgado, Cristina Vargas, Rakefet Ackerman, Ladislao Salmerón, Don’t throw away your printed books: A meta-analysis on the effects of reading media on reading comprehension, Educational Research Review, Volume 25, 2018, Pages 23-38, ISSN 1747-938X, https://doi.org/10.1016/j.edurev.2018.09.003. (https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1747938X18300101)
American Latina
Brazil
Czech
Finnish
France
Germany
Italy
Norway
North America
Polish
Portugal
South Africa
Swedish
Spanish
United Kingdom 






